Ihanuuksien Ihanuus - Pavlova

Miten olenkaan voinut sivuuttaa näin ihanan ja lopulta varsin helpon tarjottavan kuin Pavlova. Vielä, kun variointimahdollisuuksiakin tällä kakulla on vaikka kuinka. Nyt jo näen silmissäni tämän kesän tuoreilla marjoilla koristeltuna. Hedelmäosastolla olikin vaikeuksia päättää, mitä kaikkea kärryyn lastaan niin, ettei koristelusta tule kuitenkaan sekava.

Mikään pikajälkkäri tämä ei varsinaisesti ole, koska marenkipohja kestää paistua kohtalaisen kauan. Mutta tietty mikäli pohjan tekee etukäteen valmiiksi, on kakun kokoaminen varsin nopeaa. Itse tein kakun edellisenä päivänä ja koristelin vasta juuri ennen tarjoilua, koska pelkäsin, että marenki vettyisi, jos täyte olisi seissyt pohjan päällä pidempään. Tein tätä siis pienemmän 1-vuotissyntymäpäiville varsinaisen kakun lisäksi ja toivoin pääseväni tämän kanssa helpolla itse juhlapäivänä.

Marengin valmistuksessa käytin pohjana Valion sivuilta löytynyttä ohjetta, joskin korvasin Maizenan perunajauhoilla.

POHJA

4 valkuaista
2,5 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1 tl valkoviinietikkaa
2 tl perunajauhoja

KORISTELU

2 prk Valion sitruunarahkaa
3 viikunaa
2 passionhedelmää
2 kiiviä
pensasmustikoita

voita leivinpaperin voiteluun

Kuumenna uuni 100 asteeseen. Piirrä leivinpaperille halkaisijaltaan 26 cm oleva ympyrä. Alkuperäisessä ohjeessa tämä taisi olla 25 cm, mutta koska käytössä oli sopivasti 26 cm:nen kakkuvuoka, käytin sitä. Aseta paperi uunipellille varmuuden vuoksi piirrospuoli alaspäin. Voitele alue kevyesti voilla.

Erottele valkuaiset ja keltuaiset. Jos olet epävarma erottelussa, kannattaa varmuuden vuoksi erotella munat yksi kerrallaan esimerkiksi juomalasiin ja kaataa valkuainen siitä vatkauskulhoon. Ei sitten harmita niin paljon, kun se viimeinen hajoaa ja saa aloittaa koko homman alusta.

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Voit testata tätä lopuksi kääntämällä kulhon ylösalaisin. Vaahtohan ei saisi sieltä tippua, jos se on riittävän kovaa.

Lisää seuraavaksi sokeri pienissä erissä koko ajan vatkaten. Seos muuttuu kiiltäväksi. Lisää sitten vaniljasokeri ja viinietikka. Sihtaa lopuksi joukkoon perunajauho ja sekoita.

Lusikoi tai halutessasi pursota vaahto voidellulle leivinpaperille. Tee reunoista korkeammat kuin keskiosasta.

Paista marenkia uunin keskitasolla 1 t 30 min tai kunnes pohja on päältä rapea ja oljenvärinen, mutta sisältä vaahtomainen. Anna pohjan jäähty ennen kuin siirrät sen, ettei käy kuten ensimmäiselle pohjalleni, joka hajosi, kun yritin siirtää sitä.

Itse kakku oli tosiaan nopea koota samalla kuin laitoin muitakin tarjottavia esille. Hedelmien alle lusikoin reilun purkillisen, ehkä puolitoista, Valion sitruunarahkaa. Tähän päälle passionhedelmien sisukset. Kiivit ja viikunat olin pilkkonut valmiiksi ja mustikat ripottelin sitten vielä koko komeuden päälle.

Tarjottavana Pavlova oli todella kiitollinen ja näyttävä. Turhaan ehkä jotenkin pelkäsin sitä ja ajattelin turhan vaativaksi. (No tietysti se ensimmäinen marenki meni muruiksi, mutta...) Plussaa siitä, että koristeluun ei tuhraudu aikaa, jota ei kuitenkaan lasten kanssa koskaan ole. Näin tässä tosiaan lisäksi paljon muuntelumahdollisuuksia: kesällä erilaisia marjoja, pehmeää jäätelöä, pääsiäisenä mangoa, jouluksi granaattiomenaa, piparinmuruja tai melkein mitä vaan.

Mutta ennen kaikkea tämä oli aivan mielettömän hyvää! Kaikki upposi vieraiden suihin eikä tarvinnut syödä jämiä omaan napaan koko viikonloppua. Vaikka tätä olisinkin ehkä toisen kierroksenkin voinut ottaa.

Voi voileipäkakku vol. 1.0

Olen tykkännyt aina tehdä voileipäkakkuja, mutta koristelu on tuottanut päänvaivaa. Helposti kakuista tulee jotenkin omaan silmään liian sekavan näköisiä. Mutta nyt kerrankin onnistuin koristelussa niin, että omaan silmäänkin kakut näyttivät kivoilta.

Kakkua oli siis tarjolla pienemmän 1-vuotissynttäreillä, joita juhlittiin viikonloppuna. Täytteenä kakussa oli kylmäsavulohta ja ravunpyrstöjä. Yhdistelmä, jolla jo etukäteen tietää melkovarmasti onnistuvansa.

Ja sitten itse kakku. Kokoa tällä oli 3x3 leipäpalan verran, kerroksia oli kolme ja välejä siis kaksi. Pohdin pitkään teenkö kaksi korkeampaa pitkää kakkua vai yhden isomman. Laiskuus voitti ja totesin, että näin pääsen helpommalla, kun ei tarvitse koristella kuin yksi kakku. Varsinkin, kun koristeltavana oli muitakin tarjottavia. 

Usein etsin erityisesti juhlaleivontaan valmiita ohjeita kauppaostoksia varten pohjaksi, mutta tällä kertaa kauppareissumahdollisuus tarjoutui niin yllättäen, että en ollut kakkua vielä ehtinyt tarkemmin suunnitella. Onneksi kaupassa arpomani aineet riittivät lopulta kaikkiin kakkuihin eikä uutta kauppareissua tarvittu aamulla ennen juhlia.

18 palaa ruispaahtoleipää

12 palaa saaristolaisleipää (siivut paahtoleipiä pienempiä, joten kerrokseen meni enemmän)

300 g kylmäsavulohta

170 g ravunpyrstöjä (säästä muutamia koristeeksi)

400 g maustamatonta tuorejuustoa

300 g ranskankermaa

1 nippu tilliä

sitruunapippuria (suolaton)

mustapippuria

sipulijauhetta

1,5-2 dl maitoa kostuttamiseen

Päälle

2 dl vispikermaa

200 g maustamatonta tuorejuustoa

3 rkl majoneesia

150 g kylmäsavulohta

ravunpyrstöjä

Romaine salaattia

Frisee salaattia

Ruohosipulisilppua

Täytteet ja kokoaminen on syytä tehdä valmiiksi jo edeltävänä päivänä, että kakku ehtii hyvin tekeytyä. Itse tykkään koota kakun ristikkäisten kelmujen päälle, mistä se on helppo kääräistä tiiviiseen pakettiin ja painon alle jääkaappiin yöksi. Kelmut sitten vaan seuraavana päivänä saksilla auki ja kakun saa helposti nostettua tarjoilualustalle koristelua varten.

Täytteen tein siis vatkaamalla ensin tuorejuuston pehmeäksi ja lisäämällä joukkoon ranskankerman. Pilkoin kylmäsavulohen, ravunpyrstöt ja tillin ja lisäsin ne täytteeseen. Olin ensin ajatellut jakaa täytteen kahteen osaan raputäytteeseen ja lohitäytteeseen, mutta päädyin yhdistämään ne yhdeksi. Hyvä päätös, vaikka itse sanonkin. Palojen koko on varmaan hiukan makuasia. Itse jätin ravunpyrstöt hiukan isommiksi paloiksi. Lohen taas pilkoin aika pieneksi, koska kakkua on mielestäni epäkäytännöllistä leikata, mikäli palat ovat kovin suuria. Maustoin täytettä suolattomalla sitruunapippurilla, mustapippurilla ja sipulijauheella. Määrät selviävät parhaiten maistamalla. Ja toisaalta, kaikilla on ne omat suosikkimausteet, joten hyvin tähän voi käyttää muitakin.

Leikkasin leivistä hiukan reunoja pois ja kostutin palat maidolla. Tästä tuli siis kooltaan 3x3 normaalin paahtoleipäsiivun verran. Ylimpään ja alimpaan kerrokseen käytin ruispaahtoleipää ja keskimmäiseen saaristolaisleipää. Kakku sai vetäytyä seuraavaan päivään, vaikka maistiaisten perusteella en usko, että maku kovin huono olisi ollut ihan vaikka saman tien.

Tällä kertaa tein kakun päälle kuorrutteen vatkatusta kermasta ja pehmennetystä tuorejuustosta. Lisäsin maun vuoksi vielä joukkoon majoneesia. 

Näin näppituntumalla tehdyksi kakuksi maku oli todella hyvä, ja onneksi nuo määrätkin tuli tätä varten kirjattua ylös. Yleensä tapanani on tehdä kaikki enemmän tai vähemmän fiiliksellä ja maistelemalla, mikä johtaa siihen, että toista kertaa meillä ei aivan samaa ruokaa tarjota. Harmi sinänsä, koska usein joukkoon mahtuu paljon hyviäkin tuotoksia. (Joskus myös niitä ei niin hyviä tuotoksia, mutta niistä sitten joku toinen kerta.) Toivonkin, että saan tätä kautta kerättyä itselleni talteen omat onnistumiseni ja palaamaan niihin myös myöhemmin. Erityisesti silloin, kun kuumeisesti mietin, mitä ihmettä me taas tänään syötäisiin.